Martan päivän tapaaminen - nimipäiväkahvit kesäpihalla (vain jäsenille)

Martan nimipäivää, eli Martan päivää, vietetään vuosittain 26. heinäkuuta. Yhdistyksemme järjestää vapaamuotoisen tapaamisen niille martoille, jotka tuolloin kesän aikaan ovat paikalla ja haluavat tulla tapaamaan marttakavereita. 

Tällä kertaa kokoonnumme martta Ritva Nordströmin kotipihalla. Juodaan Martan nimipäiväkahvit ja vietetään mukavaa kesäpäivää yhdessä. 

Aika: keskiviikko 26.7.2023 klo 13 alkaen, päättyy kiireettä sitten kun halutaan Paikka: osoite on kerrottu 18.7. sähköpostilla lähetetyssä jäsenviestissä 

Tarjoilun takia pyydämme ilmoittamaan tulostanne Ritvalle soittamalla tai tekstiviestillä viimeistään maanantaina  24.7. klo 12 mennessä, puhelin 050 521 0267. Jos lähetät tekstiviestin, muistathan mainita myös nimesi. 

Kahvimaksu 2 euroa/henkilö. Ritva on tunnetusti hyvä ruoanlaittaja ja tarjolla on ruokaisaa saksalaista perunasalaattia, mallasleipäisiä levitteineen sekä muurinpohjalettuja kahvin ja teen kera (kaikki tarjottavat ovat laktoosittomia ja letuissa on myös gluteeniton vaihtoehto). 

Herkuttelun lisäksi pihalla voi pelata esimerkiksi mölkkyä, jopa pienesti kilpaillen Ritvan hauskoista palkinnoista. Myös petankkia on mahdollisuus kokeilla. Sateen sattuessa vietämme tapaamista sisätiloissa. 

Jos vietät heinäkuuta kotiseudulla, poikkea kesäpihaan tapaamaan marttakavereita! Vaihdetaan kuulumisia, mahdollisesti solmitaan uusia marttatuttavuuksia ja ihmetellään yhdessä maailmanmenoa. 

Iloisiin tapaamisiin Ritvan luona ja aurinkoista Martan-päivää kaikille!

Marttanimen taustaa

Martta on alkujaan arameankielinen naisen etunimi, joka tarkoittaa valtiatarta. Suomessa Martta-nimeä on esiintynyt jo keskiajalta lähtien, ja nimipäiväkalenteriin se otettiin mukaan vuonna 1858. Nimen on tehnyt laajalti tunnetuksi Uudessa testamentissa mainittu Martta, Betanian Marian ja Lasaruksen sisar, joka tunnettiin erityisesti tunnollisena taloudenhoitajajana.

Sivistystä kodeille muuttui Martoiksi

Marttajärjestö perustettiin Helsingissä 29.3.1899, jolloin se tunnettiin vielä Sivistys kodeille -yhdistyksenä. Neuvontatyö oli päässyt jo pitkälle, kun 25. syyskuuta 1899 järjestön johto sai ilmoituksen, ettei Senaatti ollut hyväksynyt Sivistystä kodeille yhdistyksen sääntöjä.

Esteenä yhdistyksen syntymiselle pidettiin sanan ”sivistys” esiintymistä yhdistyksen nimessä. Taustalla oli Venäjän hallinnon edustajien epäluottamus aatteelliseen kansansivistystyöhön. Aatteellisten järjestöjen määrä oli lisääntynyt Suomessa huomattavasti 1890-luvulla. Kenraalikuvernööri Bobrikov kiinnitti erityistä huomiota sellaisiin järjestöihin, joiden sääntöihin oli kirjattu mahdollisuus perustaa alueellisia osastoja. Niiden avulla keskushallinto pelkäsi järjestöjen välttelevän kontrollia.

Keskustoimikunta päätti hakea yhdistykselle uutta nimeä ja useiden ehdotusten joukosta nimeksi valikoitui Alli Nissisen keksimä ”Martat”. Nimi otettiin raamatusta, koska sen uskottiin vetoavan virkamiehiin, jotka suhtautuivat suopeasti uskonnollisiin yhdistyksiin. Betanian Martan henkilökuva puuhakkuudesta sopi lisäksi hyvin yhdistyksen tarkoitukselle.