2025

Kevätkauden viimeisen marttailtamme aihe oli kaikille tuttu, ensimmäinen taitomme, jonka olemme jo aivan pieninä oppineet ja jota olemme käyttäneet siitä asti: kävely. Asiantuntijana meitä opasti jalkaterapeutti ja martta Paula Sivén.

Perehdyimme kävelyyn vaikuttaviin alavartalon lukuisiin lihaksiin ja kävelyn vaikutuksiin hyvinvointiimme. Opimme, mitkä lihakset ovat yhteydessä minkäkinlaisiin jalkojen ja kävelyn ongelmiin.

Hyvässä kävelyssä keskeistä on varvastyöntö ja jalan riittävä ojentuminen taakse, varpaat nousevat maasta viimeisenä ja kantapää osuu maahan ensimmäisenä.

Illan aikana oli mahdollisuus käydä soveltamassa opittua pienellä kävelylenkillä, jonka jälkeen Paula vielä vastasi kysymyksiin ja antoi neuvoja.

Marttaillan esitys on tulossa Jäsensivuille > Marttaillan materiaaleja.

Illasta tykättiin kovasti! Sydämellinen kiitos Paula erinomaisesta marttaillasta! Nyt on Marttojen hyvä kulkea kevyemmin askelin kohti kesää.

Tutustuimme ruokaan, joka on terveellistä, turvallista, taloudellista ja herkullista.

Ruokamartat Kirsi-Helena Kanninen, Tarja Kujala ja Sari Mustakallio esittelivät uudet ravitsemussuositukset ja tarjosivat niihin liittyen pieniä maistiaisia. Kirsi-Helena esitteli uudet ravitsemussuositukset, joissa korostui kasvisten ja hedelmiin osuuden lisääminen ja lihatuotteiden osuuden pienentäminen. Lisäksi kannustettiin suolankäytön vähentämiseen.

Tarjolla oli Marttojen reseptien mukaan tehtyä punajuurihummusta, paputahnaa ja porkkanalevitettä vaalean ja tumman leivän kanssa. Lisäksi oli perunajauhoihin tehtyä unelmatorttua herukkakompotin kanssa. Samalla kun nautimme hyvästä mausta, edistämme terveyttämme ja maapallon hyvinvointia. Nämä vinkit poimittiin omaankin keittiöön! Win - win - win!

Ruokamarttojen esitykseen voit tutustua Jäsensivuilla > Marttailtojen materiaaleja.

Marttajärjestön Muutos lautasella -teemassa syvennytään tekoihin, joita juuri nyt tarvitaan. Tavoitteena on opastaa ihmisiä terveellisten ja kestävien ruokavalintojen pariin. Ruokatottumuksia muuttamalla voidaan parantaa kansanterveyttä ja myös yksittäisten ihmisten terveyttä. Ruokavalinnoilla voidaan vaikuttaa myös globaaleihin ympäristökriiseihin, kuten ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen.

Muutos lautasella -neuvonta-aineisto perustuu uusiin kansallisiin ravitsemussuosituksiin, jotka julkaistiin viime vuonna.

Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 12.3.2025 Laaksolahtitalolla. Tässä vuoden tärkeimmässä marttaillassa hyväksyttiin viime vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2025. Yhteistä marttailua on taas on hyvä jatkaa hyvillä suunnitelmilla ja tasapainoisella taloudella.

Puheenjohtajan kausi oli katkolla ja olemme iloisia, että Irma Väänänen-Tomppo jatkaa puheenjohtajana. Kannatus oli yksimielistä. Uusina hallituksen jäseninä aloittavat kaksivuotiskautensa Katri Janhonen ja Pirjo Kuusisto. Sydämelliset onnittelut kaikille valinnasta! Ja suuret kiitokset hallitustehtävästä luopuneille Hanna Päivärinnalle ja Sari Puirakselle yhdistyksemme eteen tekemästänne työstä!

Hallituksessa jatkavat Leena Kautto, Katriina Pyrrö, Hilkka Sarasti, Paula Sivén, Pirjo Sutela ja Eila Toiviainen.

Kiitos kaikille jäsenillemme, jotka olitte tekemässä näitä yhteisiä päätöksiä

Nyt oli makoisa marttailta! Mehiläistarhaaja Helka Pärssinen Espoosta kertoi mehiläisten elämästä, hoidosta, hunajanvalmistuksesta ja hunajan käyttömahdollisuuksista.

Talvi on vasta taittumassa kevääseen, mutta mehiläiset ovat jo lähdössä pesistään ensimmäisille puhdistuslennoille. Ne lentävät kolmen kilometrin säteellä tutkien kukintojen puhkeamista. Pajun kukkaan puhkeaminen on juhlan hetki ja mehiläisten ensimmäisiä aterioita. Kevään edetessä erityisen hyviltä maistuvat voikukat, apilat, horsmat ja vadelmankukat. Kesällä puutarhoissa kasvatettavien yrttien kukat ovat nekin lempiruokaa.

Se mitä mehiläinen syö, maistuu hunajassa. Kotimainen hunaja on sataprosenttisesti puhdas ja aito luonnontuote, jota kannattaa suosia.

Opimme myös, mitä on probolis ja perga, ja mitä hyvää nämä elintarvikkeeksi luokitellut mehiläistuotteet tekevät nautittuina ja ulkoisesti käytettyinä.

Muistathan säilyttää hunajaa aina viileässä ja pimeässä, niin maku säilyy parhaimmin. Kuuma, liian kylmä ja valo tuhoavat hunajan. Samoin makua huonontaa tuotteen yli kahden vuoden ikä. Ei siis tätä herkkua jääkaappiin, aurinkoon eikä vuosikertasäilytykseen!

Olipa kiva ilta! Opimme paljon mielenkiintoista ja hyödyllistä näistä ahkerista pölyttäjistä, jotka tuottavat meille kullanarvoista lähiruokaa.

Lämpimät kiitokset Helkalle erinomaisen asiantuntevasta ja kesänmakuisesta esityksestä! Toivotamme pörriäisillesi medentäyteistä kesää!

Kuopio on Sirpalle rakas kaupunki, jonka historiaa hän on kuvannut liittäen sen sukunsa henkilöiden elämään. Kuopio-sarjan kirjojen ideat ovat syntyneet ajatuksista, mitä suurten yhteiskunnallisten käänteiden keskellä olisi voinut tapahtua yksilöille. Tarinoissa yhdistyvät elämyksellisesti vakavat teemat, inhimillinen rakkaus ja toivo, savolaista huumorin pilkettä unohtamatta.

Monissa suvuissa vaikeneminen ja sen henkinen, aineeton perintö ovat kulkeneet sukupolvilta toisille. Kirjoissaan Sirpa on halunnut ymmärtää näitä suvun ristiriitoja ja vaiteliaisuutta. Kuulimme henkilökohtaisia kokemuksia siitä, miten tärkeää on tuntea sukunsa historiaa ja ymmärtää eri aikakausina eläneiden ihmisten valintojen syitä ja mahdollisuuksia vaikuttaa elämänpolkuihinsa.

Historialliset aiheet ovat edellyttäneet perusteellista aikakausien arkistojen tutkintaa. Arkistoissa tehty työ onkin ollut merkittävä osa Sirpa Kähkösen kirjojen syntyä. Sirpa kannustaa tutustumaan arkistojen tarinoihin ja vierailemaan niissä.

Meillä oli ilo ja kunnia saada marttailtaamme vieraaksi yksi arvostetuimmista suomalaisista kapellimestareista, lukuisia orkestereita Suomessa ja maailmalla johtanut Petri Sakari. Erityisen lämmin suhde hänellä on ollut Islannin sinfoniaorkesteriin, jota hän johti pääkapellimestarina ensi kerran jo alle 30-vuotiaana.

Kuulimme kapellimestarin työstä, miten 100-hengen orkesteri saadaan soimaan. Kapellimestarilla tulee olla selkeä näkemys sävellyksestä, jonka tavoitteen hän viestii ensisijaisesti johtamisellaan, ei puhuen. Onnistunut lopputulos edellyttää, että orkesteri luottaa kapellimestariin ja hänen näkemykseensä.

Sakari näytti myös kapellimestarien eri tahtilajeihin käyttämiä lyöntikaavoja. Ykköslyönnin on aina oltava selkeä. Samalla kuulimme kiinnostavaa tietoa tahtipuikosta ja konsertteihin pukeutumisesta. Tahtipuikot ovat yleensä vaaleita, jolloin orkesteri näkee sen parhaiten mustaa tai tummaa asua vasten. Orkesteria voi johtaa ilman tahtipuikkoakin.

Kapellimestarit ovat yleensä opiskelleet myös jonkin instrumentin soiton. Sakarille tämä soitin oli viulu, jonka soiton myötä hän pääsi ennen kapellimestariopintoja soittamaan orkesterissa ja näkemään erilaisten kapellimestareiden johtamista.

Martta Katriina Pyrrö johdatteli iltaa haastattelemalla.

Sydämelliset kiitokset Petrille tästä mahdollisuudesta päästä kurkistamaan tämän kiehtovan ja meille kaikille suuria elämyksiä tuottavan ammatin kulissien taakse!

Marttojen kevätkausi käynnistyi ihastuttavilla esittelyillä ja tarinoilla marttojen omista tai suvussa kulkeneista käsityöaarteista.

Käsityöaarteiden ilta osoitti, että käsityö on todella laaja käsite sisältäen monenlaisia kädentaitojen tuloksia sekä hyötykäyttöön että koristeeksi tai sisustuksen osaksi. Yhteistä kaikille oli kauneus, olipa sitten kyse kirjotusta pyykkipoikapussista, käsintehdyistä puukoista upeine tuppineen, Tiffany-lasitöistä tai perinteisemmistä tekstiilitöistä.

Isoäidinneliöistä saa todella näyttävän peitteen, ja kutomalla voi tehdä taidokkaan, kevyen vauvanpeitteen, johon kutomistapa muodostaa kuvioinnin. Kutomalla oli tehty myös Karjala-aiheiset kirjoneulesukat sekä Sirkka Könösen mallistoon kuuluva kirjoneulepusero.

Itse tehdyt räsymatot ovat aina arvokkaita, ja jos myös kuteet ovat itse leikattuja, matot kertovat monenlaista tarinaa. Hieman vähemmän leppoisaa on kutoa Collingwood-mattoja, joissa kuvio toistuu vastakkaisissa väreissä maton eri puolilla.

Illan vanhin ryijy oli peräisin 1740-luvulta. Silloin ryijyjä vielä usein käytettiin niiden alkuperäisessä tarkoituksessa lämmittävinä peitteinä. Ryijy saattoi kuulua tyttären myötäjäisiin, ja sitä käytettiin ensin vihkiryijynä ja sen jälkeen peitteenä. Sittemmin ryijyt ovat muuttuneet seinävaatteiksi. Seinäryijyjen koot vaihtelevat nykyään hyvinkin pienistä suuriin. Myös marttaillassa nähtiin sekä suurempia että pieniä ryijyjä. Suhtautuminen ryijyihin on nykyään hyvin kaksijakoista. Toisaalta ne ovat kasvattaneet suosiotaan, ja valmiit uudet ryijyt ja tarvikepaketit ovat suhteellisen kalliita. Toisaalta nettikirppiksillä ryijyjä myydään erittäin halvalla.

Kiitos tätä kivaa iltaa johdatelleelle kässämartallemme Eila Toiviaiselle ja kaikille käsitarinoitaan jakaneille!

Kevät 2025

Miten kävellä oikein?

Muutos lautasella

Marttaäly vai tekoäly?

Onneksi olkoon Arja!

Pientä kaunista itse tehden

Yhdistyksen vuosikokous

Kaikki hunajasta

Sukujen hiljaisuudet, kirjailijavieraana Sirpa Kähkönen

Kapellimestarin työ

Omien tai suvun käsityöaarteiden tarinoita