2023

Puutarhamarttamme Leena Haavisto vinkkaa ajankohtaisen kasvin, perinneperenna Rohtosuopayrtin, joka kukkii nyt monella pihalla. Siitä voi tehdä hellävaraista pyykinpesuainetta.

Rohtosuopayrtti on ikivanha lääkekasvi, jota nykyään ei suositella nautittavaksi suun kautta miedon myrkyllisyytensä vuoksi. Kasvi sisältää runsaasti saponiinia, luonnon omaa saippuaa (glykosidi), joka liukenee 30 asteiseen veteen. Suopayrttiä on käytetty tuhansia vuosia erityisesti villan pesuun ja käytetään edelleenkin joissain museoissa arvotekstiilien pesuun. Suopayrttiä käytetään erityisen hienona pesuaineena myös mm. hiuksille, mutta saattaa aiheuttaa herkälle iholle ärsytystä. Ulkoisesti käytettynä ei imeydy elimistöön. Lähde: Maatiainen ry.

Pyykinpesuaine rohtosuopayrtistä

9 dl vettä
1 dl etikkaa
0,5 litraa rohtosuopayrtin lehtiä ja/tai/sekä kukkia (tai 2 dl kuivattuna)

Kerää lehtiä ja kukkia tiivis puolilitrainen, laita kasvin osat kattilaan ja lisää vesi. Kiehauta vesi ja anna keitoksen poreilla kevyesti lämmöllä 15 minuuttia. Nesteen pinnalle kertyvä vaahto on saippuavaahtoa. Siivilöi neste sopivaan astiaan ja lisää etikka, joka parantaa nesteen säilyvyyttä. Anna nesteen jäähtyä ja pullota se.

Lue lisää rohtosuopayrtistä kasvina >> LuontoPortti

Lue lisää suopayrtistä pesuaineena >> Omavarainen.fi

On sienten aika!

Leena lähettää terveisiä, että sateet ovat saaneet sienet nousemaan ja hän on bongannut jo kantarelleja, herkkutatteja, rouskuja ja haperoita, jopa ukonsieni on päätynyt pannulle ja lautaselle.

Tämä helppo, ravitseva ja nopeasti valmistuva sienitäytteinen munakasrulla on yksi Leenan hyvistä perusresepteistä, jota voi tehdä erilaisista, itselle mieluisista sienistä. Maistuu lämpimänä ja kylmänä, käy lounaana, iltapalana ja vaikka retkieväänä termospullokahvien kera metsässä kulkiessa!

Kiitokset Leena ajankohtaisista vinkeistä, näitä kokeilemme!

Katso Leenan sientäytteisen munakasrulla resepti tästä linkistä:

Vietimme Martan-päivää 26. heinäkuuta martta Ritva Nordströmin kesäisellä kotipihalla Laaksolahdessa. Kokoonnuimme juomaan Martan nimipäiväkahvit ja viettämään mukavaa kesäpäivää yhdessä niiden marttojen kanssa, jotka tähän heinäkuun aikaan olivat kotiseudulla. Monen kesään tämä hetki sopi, sillä mukana oli 20 henkilöä.

Ritva on tunnetusti hyvä ruoanlaittaja ja tarjolla olikin suvussa kulkeneella reseptillä tehtyä saksalaista perunasalaattia ja mallasleipäisiä sinihomejuustolevitteellä, jotka molemmat herättivät suurta ihastusta. Makean puolen maha täyttyi suussa sulavista muurinpohjaletuista mansikoiden, jäätelön sekä Ritvan itse tekemien mustikka-kardemumma-, mango-, vesimeloni- ja kriikunahillojen kera. Eipä herkullisempaa kesäpäivän kahvi- ja teepöytää olisi voitu toivoa!

Sydämelliset kiitokset Ritva ihanasta ja rennosta kesäjuhlasta! Samoin kiitos Sari Puiras ja Liisa Koskinen järjestelyissä apuna olemisesta! Ansiostanne saimme nauttia erittäin kivasta Martan- päivästä.

Marttanimen taustaa

Martta on alkujaan arameankielinen naisen etunimi, joka tarkoittaa valtiatarta. Suomessa Martta-nimeä on esiintynyt jo keskiajalta lähtien, ja nimipäiväkalenteriin se otettiin mukaan vuonna 1858. Nimen on tehnyt laajalti tunnetuksi Uudessa testamentissa mainittu Martta, Betanian Marian ja Lasaruksen sisar, joka tunnettiin erityisesti tunnollisena taloudenhoitajajana.

Marttajärjestö perustettiin 29.3.1899. Vuosittain 26. heinäkuuta marttayhdistykset kautta maan viettävät kukin tavallaan Martan-päivää.

Valtakunnallista Avoimet puutarhat -päivää vietettiin 9.7.2023, jolloin pääsimme tutustumaan martta Leena Kauton kauniiseen ja kukkeaan Onnelliseen puutarhaan.

Leenan tuhannen neliön omakotitontin puutarhaa on rakennettu vuodesta 1987 lähtien. Puutarha on vanha ja pikkuhiljaa muotoutunut, mutta ei koskaan valmis. Siellä on valtavasti erilaisia kasveja, koska Leena haluaa aina kokeilla uutta. Osa menestyy, osa ei. Yli kolmen vuosikymmenen aikana on kokeiltu monenlaista puuta, pensasta ja perennaa. Suurin kiinnostus on kohdistunut erilaisiin hyötykasveihin ja niistä saataviin raaka-aineisiin. Erityisempiä hyötykasveja ovat tyrnit, viinirypäle ja minikiivit, jotka kaikki ovat tehneet satoa puutarhassa jo vuodesta 2000.

Leenan sanoin: Puutarhan kasvien kanssa on eletty mielenkiintoista yhdessäolon aikaa. Jotkin kasvit viihtyvät hyvin, toiset huonommin, jotkin eivät ole halunneet asua kanssamme ollenkaan. Muutamat ovat muuttaneet naapuriin. Moni on löytänyt tontilta itselleen sopivamman paikan, mitä alun perin niille tarjottiin. Hyvä näin, kaikki ovat onnellisia!

Sepän pajassa tutustuimme sepän työhön ja näimme ensimmäisen Suomessa käytössä olleen vesivasaran. Sepät olivat aikansa arvostettuja ammattilaisia, jotka kouluttivat parhaimmista oppipojista työnsä jatkajia.

Matka jatkui kauniin kesäisen maalaismaiseman läpi kohti Elimäkeä ja Mustilan Arboretumia. Arboretum on 120 hehtaarin kokoinen metsäpuisto, jossa on lähes 100 havupuulajia ja 130 lehtipuulajia sekä useita koristepensas-, köynnös- ja perennalajikkeita eri puolilta maapalloa.

Martat olivat mukana järjestämässä 16.5.2023 Viherlaakso-päivää, jolloin torilla tapahtui monenmoista toimintaa, musisointia ja ostosmahdollisuuksia. Marttojen leivonnaiset ja muut herkut sekä villasukat ja käsityöt tekivät kauppansa. Erityisen suuren suosion saivat tomaatintaimet, jotka katosivat parempiin viljelymaisemiin hetkessä. Moni kotiviljelijä saakin tänä kesänä makoisia tomaatteja itse kasvattaen.

Oli mukava tavata Viherlaaksopäivässä monta tuttua ja uusiakin tuttavuuksia myyntipöytämme äärellä. Kiitos kaikille asiakkaillemme ja martoille, jotka ahkeroivat tuotteita myyntiin!

Luonnonyrtit ovat lähiruokaa parhaimmillaan! Luonto tarjoaa meille poimittavaksi ja syötäväksi monenlaisia kasveja ja yrttejä, joiden maku ja ravintopitoisuus ovat hyviä. Luonnonvaraisia kasveja voidaan käyttää esimerkiksi juoman aineksina ja raaka-aineina tai makua antamassa salaateissa, leivonnaisissa, keitoissa, muhennoksissa. Kevät ja kesä ovat villiyrttien sesonkiaikaa.

Marttaillassa puutarhamartta Leena Haavisto kertoi meille parhaimmista villiyrteistä. Mitä ne ovat, mistä niitä kannattaa poimia ja mitä hyvää niistä valmistaa.

Tästä kesänmakuisesta marttaillasta saimme erinomaisen startin villiyrttiharrastuksen aloittamiseen ja hyviä neuvoja jo asian äärellä oleville. Aurinkoiset kiitokset Leena!

Leenan esityksen löydät Jäsensivuilta > Marttaillan materiaaleja.

Jokaisessa kotitaloudessa ja puutarhassa syntyy eloperäistä, maatuvaa biojätettä, joka tulee 1.1.2023 alkaen kierrättää ja lajitella erilliskeräykseen kaikissa kiinteistöissä. Biojätteen voi myös kompostoida itse, jolloin kompostoinnin tuottamalla mullalla ravinteet saadaan kiertoon omassa taloudessa. Kompostointi on helppoa ja nyt keväällä on juuri oikea aika aloittaa!

Marttaillassa 12.4.2023 perehdyimme kompostointiin Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) asiantuntijan Ilona Rautiaisen opastuksella. Saimme erinomaisia neuvoja, miten kompostoinnin voi aloittaa, mihin sen saa sijoittaa, mitä voi kompostoida ja mitä sen käytössä kannattaa huomioida. Kun kysyttiin kenellä jo on kokemusta kompostoinnista, lähes kaikkien 40 martan käsi nousi ylös. Kokemusten myötä vastaan on ehtinyt tulla myös pulmia, joihin niihinkin saimme vastauksia. Erityisen tarkka kannattaa olla vieraslajien kanssa ettei niitä laita kompostiin jatkamaan leviämistä.

Oletko tehnyt biojätteen kompostoinnista kiinteistökohtaisen kompostointi-ilmoituksen?

Biojätteen kompostoinnista täytyy tehdä HSY:lle kompostointi-ilmoitus. Tämä koskee kaikkia HSY:n järjestämän jätehuollon piiriin kuuluvia kiinteistöjä, myös vapaa-ajan kiinteistöjä, siirtolapuutarhoja ja pienvenesatamia. Pelkän puutarhajätteen kompostoinnista ei tarvitse tehdä ilmoitusta. Ilmoitusvelvollisuus on kiinteistökohtainen, eikä yksittäisen asunnon kompostointia tarvitse ilmoittaa, jos kiinteistöllä on muutoin järjestetty biojätteen erilliskeräys.

Lue lisää >> HSY:n sivuilta löydät lisätietoa ja opastusta kompostointiin sekä voit tehdä kompostointi-ilmoituksen Espoon alueella.

Oiva apu on myös Marttojen kompostointiopas, jonka löydät tämän uutisen lopusta.

Martta Wendelin (1893 - 1986) oli tunnetuimpia suomalaisia naistaiteilijoita ja kuvittajia 1900-luvun alkupuoliskolla. Hän on kuvittanut suomalaisen elämäntavan arkea vuodenaikojen ja kalendaaristen juhlien vaihteluissa, ja on tehnyt myös pitkän ja ansiokkaan uran taiteilijana. Wendelinin tapaa kuvata kohteensa idyllisesti ja kauniisti on luonnehdittu kultahiekaksi ihmisten poluille. Wendelin tunnetaan erityisesti kuvittajana ja hänen tuotantonsa on monille suomalaisille tuttu ja rakas lastenkirjoista, postikorteista ja vanhoista Kotiliesi-lehden kansista. Niiden ohella Wendelin teki laajasti maalauksia, piirustuksia ja grafiikkaa.

Vuonna 2023 vietetään Martta Wendelinin syntymän 130-vuotisjuhlavuotta, ja sen kunniaksi tutustuimme marttaillassa 29.3. tämän merkittävän naistaitelijan elämään ja teoksiin. Aiheeseen meitä johdattivat asiantuntijat Leena Jäntti ja Kirsi Sukula-Ruusunen Martta Wendelin Seurasta.

Juhlavuonna Valamon luostarissa nähdään laaja näyttely taiteilijan keskeisestä maalaus- ja kuvitustuotannosta. Näyttely on auki 14.1.2024 saakka. Jos kesämatkasi kulkee Valamon suuntaan, tässä näyttelyssä kannattaa poiketa! Lue lisää näyttelystä >>

Vuoden tärkeintä marttailtaa vietettiin 15.3.2023, jolloin teimme vuosikokouksessa yhdistyksen toimintaa ohjaavat keskeiset päätökset. Muun muassa hyväksyimme viime vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä tämän kuluvan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion.

Puheenjohtajana jatkaa kaudella 2023-2024 Irma Väänänen-Tomppo. Hallitukseen valittiin uusina jäseninä Sari Puiras ja Eila Toiviainen. Lämpimät onnittelut teille kaikille! Ja suuret kiitokset hallitustehtävän nyt jättäneille Sinikka Valkoselle ja Sari Mustakalliolle arvokkaasta panoksestanne yhdistyksemme toimintaan.

Hallituksen järjestäytymiskokouksessa varapuheenjohtajaksi valittiin Pirjo Sutela ja sihteeriksi Riina Heikkilä. Heidän lisäkseen hallituksessa jatkavat Hanna Päivärinta ja Lea. Hallituksen kokouksiin kutsutaan ulkopuolisina toimihenkilöinä Karamarttojen vetäjä Ulla Honkanen sekä rahastonhoitajana jatkava Hilkka Sarasti ja tiedottajana jatkava Riikka Vacker.

Kaikkiin kokousasiakirjoihin voi tutustua Jäsensivuilla > Vuosikokousasiakirjat > 2023.

Onpa taas kerran hyvä jatkaa tällä joukolla ja näillä suunnitelmilla vuosi eteenpäin yhdistyksemme hyvää toimintaa! Kiitos kaikille kokouksessa mukana olleille!

Vuodesta 1986 toiminut Karakallion Marttayhdistys on lopettanut toimintansa yhdistyksenä vuoden 2022 lopussa. Marttajäsenyyttä jatkavat ovat siirtyneet Laaksolahden Marttojen jäseniksi 2023 alkaen. Heiltä on saatu hakemus toimintaryhmän perustamisesta Karakallioon.

Laaksolahden Marttojen hallitus päätti kokouksessaan 27.2.2023 perustaa yhdistykseemme Karamartat –toimintaryhmän. Toimintaryhmän vetäjänä jatkaa Karakallion Marttojen puheenjohtajana pitkään ja ansiokkaasti toiminut Ulla Honkanen.

Karamartat kokoontuu Karakappelin tiloissa, os. Karakalliontie 12, joka toinen maanantai klo 14.30 – 16.30. Toimintaryhmä suunnittelee toimintansa itse jäseniä kuullen. Karamartoissa toimivat voivat osallistua Laaksolahden marttojen toimintaan ja yhdistyksen jäsenet toimintaryhmän toimintaan.

Olemme saaneet naapureista yhdistykseemme mukavan päivämarttailuryhmän. Kiitos Ulla, että jatkat hyvää marttatyötä Karakalliossa. Tämä on hieno mahdollisuus meille kaikille tutustua uusiin marttakavereihin ja käydä puolin ja toisin marttatapaamisissa!

Ei ota kuuleviin korviinsakkaan - sanoi aikanaan vanhan kansan sananlasku. Kuuloviat ovat väestön yleisimpiä terveysongelmia. 65-vuotiaista 40 %:lla ja yli 75-vuotiaista jopa 70 %:lla on jonkinasteinen kuulovika. Kuulontutkimukseen hakeudutaan kuitenkin liian myöhään.

Ikäkuulolla on havaittu yhteys tiedollisen toimintakyvyn heikentymiseen, mutta vielä ei tiedetä, mikä tätä yhteyttä selittää. Johtaako kuulon aleneminen muistiongelmiin vai päinvastoin. Teorioita on useampia, mutta heikentyneen ja hoitamattoman kuulon on todettu lisäävän muistisairauksien riskiä 9 %.

Aiheesta alusti asiantuntija Maarit Honkasola Kuuloliitosta. Kuulimme mielenkiintoista asiaa kuulon yhteydestä muistiin sekä apuvälineistä, jolla linnunlaulukin taas kuuluu kirkkaana. Marttaillan esitys on saatavilla Jäsensivuilta > Marttaillan materiaalia.

Ilta kiinnosti suurta joukkoa marttoja, eikä ihme, asia on mitä tärkein meille jokaiselle. Suuret kiitokset Maarit erinomaisesta ja valaisevasta esityksestä, josta saimme käytännön neuvoja!

Oletko maistanut säilykesilakoita tomaattikastikkeessa, raakamaitoa, pehmeiksi keitettyjä makaroneja tai kilu- eli kilohailivoileipiä? Nämä muun muassa ovat virolaisten perinteisiä omia ruokajuttuja. Virolla on historiaa tanskalaisten, saksalaisten, ruotsalaisten ja venäläisten kanssa, joista jokainen on jättänyt oman värinsä myös ruokamaailmaan. Virolainen ruokakulttuuri perustuu perinteisiin ja puhtaaseen luontoon, mihin tänä päivänä kansainväliset tuulahdukset tuovat mukaan omat makunsa.

Marttaillassa perehdyimme rakkaan naapurimme Viron ruokakulttuuriin martta Anne Lempisen johdattelemana.

Virolaisia arkiruokareseptejä suomeksi ja viroksi löydät Jäsensivuilta > Marttailtojen materiaalia. Sieltä löytyy myös ruokasanasto, jonka avulla onnistuu virolaisten reseptien lukeminen.

Lämmin kiitos Anne innostavasta makumatkasta! Ja suuri kiitos iltaa järjestäneille martoillemme herkullisista makumaistiaisista!

iEmäntälehti perustettiin vuonna 1902. Jäsenlehdeksi lehti tuli vuoden 2007 alussa ja samassa yhteydessä sen nimeksi vaihdettiin Martat. Jäsenlehti on ollut arvostettu tiedonlähde kaikkina vuosina ja edelleen se yhdistää meitä marttoja ja marttojen ystäviä. Tänä vuonna Martat-lehti täyttää 120 vuotta, ja marttayhdistykset kaikkialla Suomessa juhlistavat tätä maailman suurimmassa marttaillassa, myös me Laaksolahden Martat. Kuulimme mielenkiintoisia kohokohtia Marttojen vuosikymmeniltä, jotka liittyvät yhteiskuntamme kehittymiseen, jota myös lehden sivuilla on edistetty.

Kuulimme myös mielenkiintoisen alustuksen 120-vuoden takaisesta juhlakahvipöydästä Ellen Svinhufvudin muistiin kirjaamana. Vieraanvaraisuus on aina ollut tärkeää, paremmista ja niukemmista ajoista riippumatta. Ruokamarttamme Sari, Tarja ja Elina loihtivat meille upean menneen ajan henkisen juhlakahvi/teetarjoilun, jossa nautimme Ellen Svinhufvudin resepteillä tehtyjä silakka-punajuuri- ja maksapasteija-suolakurkkuleipiä sekä erittäin makoisaa vaniljajäätelöä kera marengin ja puolukkakastikkeen.

Onneksi olkoon Martat-lehti ja me kaikki martat, jotka jatkamme tämän hienon järjestön sukupolvien ketjua ja ansiokasta työtä perinteitä kunnioittaen, mutta nykyaikaisin ajatuksin!

Valtaosalla martoistamme elämänpolut ovat kulkeneet lapsuuden kotiseuduilta muualta päin armasta Suomeamme tänne Espooseen. Marttaillassa teimme kierroksen eri maakunnissa kuullen marttojen kertomuksia ja muistoja lapsuuden ja nuoruuden kotiseuduista, maisemista, paikkojen historiasta ja palasen sen aikaisesta elämästä. Kaikki tarinat olivat kiinnostavia ja osa hurjiakin. Niinpä se vain on marttojenkin lapsuus ollut ettei vanhempien neuvoja olla aina kuunneltu, kun on menty jäälautoille hyppimään. Sodan keskelläkin leikittiin ja silloin leikkipaikkana oli sodan täysin runtelema metsä. Ajat muuttuvat, mutta lapset ovat aina lapsia.

Sydämellinen kiitos kaikille henkilökohtaisia kertomuksia jakaneille, että saimme elää mukana hetken teille tärkeissä tunnelmissa!

Laaksolahden Martat ry

Puutarhamartan vinkki loppukesään

Martan nimipäiväkahvit Ritvan kesäpihalla

Onnellinen puutarha

Kevätretkellä Strömforsin ruukissa ja Mustilan arboretumissa

Marttojen myyntipöytä houkutteli Viherlaakso-päivässä

Keväinen konsertti - solistina sopraano Laura Pyrrö ja säestäjänä pianisti Tiina Laitila

Parhaat villiyrtit

Kompostointi ja bokashi-kompostori

Taiteilija Martta Wendelinin elämä ja teokset

Yhdistyksen vuosikokous (vain jäsenille)

Yhdistyksessämme on uusi Karamartat toimintaryhmä

Kuulo ja sen yhteys muistiin

Head isu! Virolainen ruokakulttuuri

Maailman suurin marttailta - juhlistamme Martat-lehden 120-vuotisjuhlavuotta

Kotiseutuni parhaat palat