2023

Marttailta 26.4.2023 

Parhaat villiyrtit

Puutarhamartta Leena Haavisto opasti asiantuntevasti ja innostavasti villiyrttien keräämistä ja käyttöä

Luonnonyrtit ovat lähiruokaa parhaimmillaan! Luonto tarjoaa meille poimittavaksi ja syötäväksi monenlaisia kasveja ja yrttejä, joiden maku ja ravintopitoisuus ovat hyviä. Luonnonvaraisia kasveja voidaan käyttää esimerkiksi juoman aineksina ja raaka-aineina tai makua antamassa salaateissa, leivonnaisissa, keitoissa, muhennoksissa. Kevät ja kesä ovat villiyrttien sesonkiaikaa. 

Marttaillassa puutarhamartta Leena Haavisto kertoi meille parhaimmista villiyrteistä. Mitä ne ovat, mistä niitä kannattaa poimia ja mitä hyvää niistä valmistaa. 

Tästä kesänmakuisesta marttaillasta saimme erinomaisen startin villiyrttiharrastuksen aloittamiseen ja hyviä neuvoja jo asian äärellä oleville. Aurinkoiset kiitokset Leena!

Leenan esityksen löydät Jäsensivuilta > Marttaillan materiaaleja.

Horsma, tuo tuttu rentun ruusu, on pohjolan parsaa parhaimmillaan ennen kukintaa!
Parveke ja terassivinkki: villiyrttejä voi kasvattaa myös amppelissa, ruukussa tai vaikka ämpärissä!
Kuulimme myös resepteistä ja saimme makoisia maistiaisia, mm. nokkosesta ja vuohenputkesta

Marttailta 12.4.2023 

Kompostointi ja bokashi-kompostori

HSY:n Ilona Rautiaisen puutarhakompostointi pähkinänkuoressa

Jokaisessa kotitaloudessa ja puutarhassa syntyy eloperäistä, maatuvaa biojätettä, joka tulee 1.1.2023 alkaen kierrättää ja lajitella erilliskeräykseen kaikissa kiinteistöissä. Biojätteen voi myös kompostoida itse, jolloin kompostoinnin tuottamalla mullalla ravinteet saadaan kiertoon omassa taloudessa. Kompostointi on helppoa ja nyt keväällä on juuri oikea aika aloittaa!

Marttaillassa 12.4.2023 perehdyimme kompostointiin Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) asiantuntijan Ilona Rautiaisen opastuksella. Saimme erinomaisia neuvoja, miten kompostoinnin voi aloittaa, mihin sen saa sijoittaa, mitä voi kompostoida ja mitä sen käytössä kannattaa huomioida. Kun kysyttiin kenellä jo on kokemusta kompostoinnista, lähes kaikkien 40 martan käsi nousi ylös. Kokemusten myötä vastaan on ehtinyt tulla myös pulmia, joihin niihinkin saimme vastauksia. Erityisen tarkka kannattaa olla vieraslajien kanssa ettei niitä laita kompostiin jatkamaan leviämistä.

Oletko tehnyt biojätteen kompostoinnista kiinteistökohtaisen kompostointi-ilmoituksen?

Biojätteen kompostoinnista täytyy tehdä HSY:lle kompostointi-ilmoitus. Tämä koskee kaikkia HSY:n järjestämän jätehuollon piiriin kuuluvia kiinteistöjä, myös vapaa-ajan kiinteistöjä, siirtolapuutarhoja ja pienvenesatamia. Pelkän puutarhajätteen kompostoinnista ei tarvitse tehdä ilmoitusta. Ilmoitusvelvollisuus on kiinteistökohtainen, eikä yksittäisen asunnon kompostointia tarvitse ilmoittaa, jos kiinteistöllä on muutoin järjestetty biojätteen erilliskeräys.

Lue lisää >> HSY:n sivuilta löydät lisätietoa ja opastusta kompostointiin sekä voit tehdä kompostointi-ilmoituksen Espoon alueella. 

Oiva apu on myös Marttojen kompostointiopas, jonka löydät tämän uutisen lopusta. 

Eriasteisesti valmista kompostimultaa
Hannan bokashi-kompostoroinnin välineistöä. Biojäte fermentoituu eli käy mikrobien avulla hapettomassa tilassa, jonka takia astioiden tulee olla ilmatiiviitä.

Kuulimme myös bokashi-kompostorista, joka on sisällä, huoneenlämmössä pidettävä komposti, jolla on helppo kierrättää keittiön biojätteet. Bokashi-kompostori soveltuu talouksiin, joissa tulee hyvin vähän biojätettä. Martta Hanna Päivärinta esitteli omia kokemuksiaan bokashista. Tämä on käyttökelpoinen ja mielenkiintoinen lisä kotitalouden kierrätykseen.

Suuret kiitokset Hanna ja Ilona mahtavasta tietopaketista, jonka meille jaoitte!
Klikkaa kuvaa ja lue oppaasta Marttojen neuvot!

Marttailta 29.3.2023 

Taiteilija Martta Wendelinin elämä ja teokset

Martta Wendelin 1973. Kuva: Martta Wendelin Seura.

Martta Wendelin (1893 - 1986) oli tunnetuimpia suomalaisia naistaiteilijoita ja kuvittajia 1900-luvun alkupuoliskolla. Hän on kuvittanut suomalaisen elämäntavan arkea vuodenaikojen ja kalendaaristen juhlien vaihteluissa, ja on tehnyt myös pitkän ja ansiokkaan uran taiteilijana. Wendelinin tapaa kuvata kohteensa idyllisesti ja kauniisti on luonnehdittu kultahiekaksi ihmisten poluille. Wendelin tunnetaan erityisesti kuvittajana ja hänen tuotantonsa on monille suomalaisille tuttu ja rakas lastenkirjoista, postikorteista ja vanhoista Kotiliesi-lehden kansista. Niiden ohella Wendelin teki laajasti maalauksia, piirustuksia ja grafiikkaa.  

Vuonna 2023 vietetään Martta Wendelinin syntymän 130-vuotisjuhlavuotta, ja sen kunniaksi tutustuimme marttaillassa 29.3. tämän merkittävän naistaitelijan elämään ja teoksiin. Aiheeseen meitä johdattivat asiantuntijat Leena Jäntti ja Kirsi Sukula-Ruusunen Martta Wendelin Seurasta.

Juhlavuonna Valamon luostarissa nähdään laaja näyttely taiteilijan keskeisestä maalaus- ja kuvitustuotannosta. Näyttely on auki 14.1.2024 saakka. Jos kesämatkasi kulkee Valamon suuntaan, tässä näyttelyssä kannattaa poiketa! Lue lisää näyttelystä >>  

Martta Wendelin kiinnosti marttoja
Sydämelliset kiitokset Kirsi Sukula-Ruusunen ja Leena Jäntti iki-ihanasta taideillasta, ja onnea Martta Wendelin seuralle juhlavuoden viettoon!

Marttailta 15.3.2023 

Yhdistyksen vuosikokous (vain jäsenille)

Vuoden tärkeintä marttailtaa vietettiin 15.3.2023, jolloin teimme vuosikokouksessa yhdistyksen toimintaa ohjaavat keskeiset päätökset. Muun muassa hyväksyimme viime vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä tämän kuluvan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion. 

Puheenjohtajana jatkaa kaudella 2023-2024 Irma Väänänen-Tomppo. Hallitukseen valittiin uusina jäseninä Sari Puiras ja Eila Toiviainen. Lämpimät onnittelut teille kaikille! Ja suuret kiitokset hallitustehtävän nyt jättäneille Sinikka Valkoselle ja Sari Mustakalliolle arvokkaasta panoksestanne yhdistyksemme toimintaan. 

Hallituksen järjestäytymiskokouksessa varapuheenjohtajaksi valittiin Pirjo Sutela ja sihteeriksi Riina Heikkilä. Heidän lisäkseen hallituksessa jatkavat Hanna Päivärinta ja Lea. Hallituksen kokouksiin kutsutaan ulkopuolisina toimihenkilöinä Karamarttojen vetäjä Ulla Honkanen sekä rahastonhoitajana jatkava Hilkka Sarasti ja tiedottajana jatkava Riikka Vacker. 

Kaikkiin kokousasiakirjoihin voi tutustua Jäsensivuilla > Vuosikokousasiakirjat > 2023. 

Onpa taas kerran hyvä jatkaa tällä joukolla ja näillä suunnitelmilla vuosi eteenpäin yhdistyksemme hyvää toimintaa! Kiitos kaikille kokouksessa mukana olleille!


Hallituksen kokous 27.2.2023 

Yhdistyksessämme on uusi Karamartat toimintaryhmä

Karakalliolaiset martat, sydämellisesti tervetuloa joukkoomme!

Vuodesta 1986 toiminut Karakallion Marttayhdistys on lopettanut toimintansa yhdistyksenä vuoden 2022 lopussa. Marttajäsenyyttä jatkavat ovat siirtyneet Laaksolahden Marttojen jäseniksi 2023 alkaen. Heiltä on saatu hakemus toimintaryhmän perustamisesta Karakallioon.  

Laaksolahden Marttojen hallitus päätti kokouksessaan 27.2.2023 perustaa yhdistykseemme Karamartat –toimintaryhmän. Toimintaryhmän vetäjänä jatkaa Karakallion Marttojen puheenjohtajana pitkään ja ansiokkaasti toiminut Ulla Honkanen.

Karamartat kokoontuu Karakappelin tiloissa, os. Karakalliontie 12, joka toinen maanantai klo 14.30 – 16.30. Toimintaryhmä suunnittelee toimintansa itse jäseniä kuullen. Karamartoissa toimivat voivat osallistua Laaksolahden marttojen toimintaan ja yhdistyksen jäsenet toimintaryhmän toimintaan.

Olemme saaneet naapureista yhdistykseemme mukavan päivämarttailuryhmän. Kiitos Ulla, että jatkat hyvää marttatyötä Karakalliossa. Tämä on hieno mahdollisuus meille kaikille tutustua uusiin marttakavereihin ja käydä puolin ja toisin marttatapaamisissa!

Karamartat toimintaryhmän vetäjä Ulla Honkanen

Marttailta 1.3.2023 

Kuulo ja sen yhteys muistiin 

Kuva: Kuuloliitto, Kuule ja muista-hanke

Ei ota kuuleviin korviinsakkaan - sanoi aikanaan vanhan kansan sananlasku. Kuuloviat ovat väestön yleisimpiä terveysongelmia. 65-vuotiaista 40 %:lla ja yli 75-vuotiaista jopa 70 %:lla on jonkinasteinen kuulovika. Kuulontutkimukseen hakeudutaan kuitenkin liian myöhään.

Ikäkuulolla on havaittu yhteys tiedollisen toimintakyvyn heikentymiseen, mutta vielä ei tiedetä, mikä tätä yhteyttä selittää. Johtaako kuulon aleneminen muistiongelmiin vai päinvastoin. Teorioita on useampia, mutta heikentyneen ja hoitamattoman kuulon on todettu lisäävän muistisairauksien riskiä 9 %. 

Aiheesta alusti asiantuntija Maarit Honkasola Kuuloliitosta. Kuulimme mielenkiintoista asiaa kuulon yhteydestä muistiin sekä apuvälineistä, jolla linnunlaulukin taas kuuluu kirkkaana. Marttaillan esitys on saatavilla Jäsensivuilta > Marttaillan materiaalia.

Ilta kiinnosti suurta joukkoa marttoja, eikä ihme, asia on mitä tärkein meille jokaiselle. Suuret kiitokset Maarit erinomaisesta ja valaisevasta esityksestä, josta saimme käytännön neuvoja! 

Asiantuntija Maarit Honkasola Kuuloliitosta opasti kuulovikojen tunnistamiseen.

Marttailta 15.2.2023 

Head isu! Virolainen ruokakulttuuri

Anne Lempinen vei meidät makumatkalle virolaiseen ruokakulttuuriin

Oletko maistanut säilykesilakoita tomaattikastikkeessa, raakamaitoa, pehmeiksi keitettyjä makaroneja tai kilu- eli kilohailivoileipiä? Nämä muun muassa ovat virolaisten perinteisiä omia ruokajuttuja. Virolla on historiaa tanskalaisten, saksalaisten, ruotsalaisten ja venäläisten kanssa, joista jokainen on jättänyt oman värinsä myös ruokamaailmaan. Virolainen ruokakulttuuri perustuu perinteisiin ja puhtaaseen luontoon, mihin tänä päivänä kansainväliset tuulahdukset tuovat mukaan omat makunsa. 

Marttaillassa perehdyimme rakkaan naapurimme Viron ruokakulttuuriin martta Anne Lempisen johdattelemana. 

Virolaisia arkiruokareseptejä suomeksi ja viroksi löydät Jäsensivuilta > Marttailtojen materiaalia. Sieltä löytyy myös ruokasanasto, jonka avulla onnistuu virolaisten reseptien lukeminen. 

Lämmin kiitos Anne innostavasta makumatkasta! Ja suuri kiitos iltaa järjestäneille martoillemme herkullisista makumaistiaisista! 

Maistuvia kiluleipiä, näitä kannattaa maistaa! Kiluleib on perinteinen virolainen voileipä, joka on päällystetty keitetyllä kananmunalla, sipulilla, tillillä ja kilohaililla. Head isu - hyvää ruokahalua!

Marttailta 1.2.2023 

Maailman suurin marttailta - juhlistamme Martat-lehden 120-vuotisjuhlavuotta 

Emäntälehden kansi syyskuulta 1924

iEmäntälehti perustettiin vuonna 1902. Jäsenlehdeksi lehti tuli vuoden 2007 alussa ja samassa yhteydessä sen nimeksi vaihdettiin Martat. Jäsenlehti on ollut arvostettu tiedonlähde kaikkina vuosina ja edelleen se yhdistää meitä marttoja ja marttojen ystäviä. Tänä vuonna Martat-lehti täyttää 120 vuotta, ja marttayhdistykset kaikkialla Suomessa juhlistavat tätä maailman suurimmassa marttaillassa, myös me Laaksolahden Martat. Kuulimme mielenkiintoisia kohokohtia Marttojen vuosikymmeniltä, jotka liittyvät yhteiskuntamme kehittymiseen, jota myös lehden sivuilla on edistetty.  

Kuulimme myös mielenkiintoisen alustuksen 120-vuoden takaisesta juhlakahvipöydästä Ellen Svinhufvudin muistiin kirjaamana. Vieraanvaraisuus on aina ollut tärkeää, paremmista ja niukemmista ajoista riippumatta. Ruokamarttamme Sari, Tarja ja Elina loihtivat meille upean menneen ajan henkisen juhlakahvi/teetarjoilun, jossa nautimme Ellen Svinhufvudin resepteillä tehtyjä silakka-punajuuri- ja maksapasteija-suolakurkkuleipiä sekä erittäin makoisaa vaniljajäätelöä kera marengin ja puolukkakastikkeen.  

Onneksi olkoon Martat-lehti ja me kaikki martat, jotka jatkamme tämän hienon järjestön sukupolvien ketjua ja ansiokasta työtä perinteitä kunnioittaen, mutta nykyaikaisin ajatuksin!

Tarja Kujala kertoo Ellen Svinhfvudin ajan kahvipöytäkulttuurista
Ruokamartat Tarja, Sari ja Elina

Marttailta 18.1.2023 

Kotiseutuni parhaat palat

Yhdistyksemme marttojen lapsuuden kotiseutuja

Valtaosalla martoistamme elämänpolut ovat kulkeneet lapsuuden kotiseuduilta muualta päin armasta Suomeamme tänne Espooseen. Marttaillassa teimme kierroksen eri maakunnissa kuullen marttojen kertomuksia ja muistoja lapsuuden ja nuoruuden kotiseuduista, maisemista, paikkojen historiasta ja palasen sen aikaisesta elämästä. Kaikki  tarinat olivat kiinnostavia ja osa hurjiakin. Niinpä se vain on marttojenkin lapsuus ollut ettei vanhempien neuvoja olla aina kuunneltu, kun on menty jäälautoille hyppimään. Sodan keskelläkin leikittiin ja silloin leikkipaikkana oli sodan täysin runtelema metsä. Ajat muuttuvat, mutta lapset ovat aina lapsia.

Sydämellinen kiitos kaikille henkilökohtaisia kertomuksia jakaneille, että saimme elää mukana hetken teille tärkeissä tunnelmissa!