Laaksolahden Martat ry, Espoo, perustettu 1968

Käytämme evästeitä nettisivujen kävijämäärän tilastointiin. Lisätietoa evästeistä ja omien evästemääritysten muuttaminen: lue lisää.

Marttailta 22.10.2025

Nilvelrikko

Marttaillassa 22.10.2025 klo 18-20 saamme asiantuntijatietoa nivelrikosta. Illan vieraana on ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Esko Kaartinen.  Nilvelrikko on on yleisin nivelsairaus, joka kohdistuu yleisesti polviin, lonkkiin, selkään ja sormiin. Useimmat meistä kohtaavat näitä tuntemuksia vuosien saatossa tapaturmien, perintötekijöiden ja ikääntymisen myötä.

Illan luento käsittelee nivelrikkoa laaja-alaisesti, sen syntymekanismia ja syitä siihen, oiretuntemuksia sekä diagnoosin tekoa. Kuulemme myös erilaisista hoitovaihtoehdoista ja hoitomahdollisuuksista. 

Tärkeintä nivelrikossa on tietous, mitä me itse kukin voimme tehdä nivelrikon ennaltaehkäisemiseksi, ja jos se jo oireilee, mitä voimme tehdä ettei se pahene.

Tervetuloa tähän terveyttä ja hyvinvointia edistävään marttailtaan!

Marttailta 8.10.2025

Leenan karkkikoulu: ihanat marmeladit ja muut makeiset

No nyt oli makea marttailta, kun pääsimme martta Leena Kauton karkkikouluun! Leenan oman puutarhan antimista tehdyt marmeladit ovat tunnettuja herkullisuudestaan. Leena opasti meitä marmeladien tekoon ja saimme häneltä kokemuksiin perustuvia hyviä neuvoja. Samalla tutustuimme kasviperäisen Agar agar -hyytelöimisaineen käyttöön, joka korvaa liivatteen.

Marmeladien lisäksi saimme maistella noin 10 erilaista lajia muitakin makeita, kuten kookospalloja, tryffeleitä, kakkutikkareita, toffeita, pähkinäkaakaopaloja, suklaalla päällystettyjä aprikooseja ja taateleita. Kaikkien näiden tekeminen onnistuu kotona vaikka joulumuistamisiksi. Leenan reseptit teko-ohjeineen tulevat saataville jäsensivuille. 

Mahtavat kiitokset taitavalle Leenalle tästä hyvänmakuisesta ja kivasta marttaillasta! 

Marttailta 24.9.2025

Saamelaisuus ajassamme

Marttaillassa 24.9.2025 tutustuimme tämän päivän saamelaisuuteen. Saamelaisuus on ainutlaatuista. Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa tunnustettu alkuperäiskansa. Aiheeseen meitä johdatteli liikkuvaksi saamelaiseksi itseään kuvaava Pentti Pieski, joka asuu synnyinpaikassaan Utsjoella ja Helsingissä.

Mielikuvat saamelaisuudesta pohjautuvat helposti stereotypioihin, ja niitä rikkoi oivasti illan aloittanut musiikkivideoesitys, jossa saamelainen rap-artisti Ailu Valle esitti Utsjoen maisemissa kappaleensa Suga Suga. Ihastelimme! Perinteinen joikauksen taito kulkee sekin edelleen perinteenä suvuissa.  

Illan aikana kuulimme saamelaisten hallinnosta, saamelaisalueista, kielistä, elinkeinoista ja kulttuurista. Saamelaisia kieliä on pohjoisen Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän Pohjoiskalotin alueilla 9 erilaista. Suomessa suurin osa puhuu pohjoisen saamea. Saamelaisista 65 % asuu tällä hetkellä muualla kuin saamelaisalueilla. Saamelaiset itse sanovatkin, että suurimmat saamelaiskylät tällä hetkellä ovat Helsinki, Oulu ja Rovaniemi. Kaupunkisaamelaisuuteen muodostuu oma, kulttuuriperintöä ylläpitävä identiteetti. Saamen kielen elvyttämistä ja kielen opetusta lapsille tuetaan mm. tarjoamalla tietyissä peruskouluissa opetusta saamenkielellä.

Kuulimme perinteisistä elinkeinoista, kuten kalastus ja poronhoito. Saamelaiskäsitöillä on niilläkin pitkät perinteet. Värit punainen, sininen, vihreä ja keltainen kuvaavat vuodenaikoja. Liikkuvan elämäntavan takia käsityöt ovat aina olleet käytännöllisiä tuotteita, koriste-esineitä ei ole kuljetettu mukana. Poroista, juurista ja muusta luonnonmateriaalista on hyödynnetty kaikki. Näimme upeita saamelaispukuja ja kuulimme, että niissäkin muoti muuttuu. Käsityön taidonnäyte on myös veneenveisto. Puuveneitä on veistetty juuri pohjoisen jokien pyörteisiin ja virtoihin sopiviksi.

Kuulimme myös miten elämäntavat muuttuvat saamelaisalueelta muuttoliikkeen, ilmastonmuutoksen ja pohjoisen alueen maankäyttöpaineiden johdosta.  Ilmastonmuutos vaikuttaa jo porojen ravinnon mahdollisuuksiin. Tenon lohen kalastus on ollut perinteinen saamelaisten elinkeino, joka kalastus on nyt valtion päätöksellä kielletty.

Oli erittäin kiinnostava ja hieno ilta. Opittiin paljon siitä, miten arvokasta on, että meillä on saamelaisuutta ja erilaisia kulttuureja elinvoimaisina maassamme. 

Giitu (äännetään kijhtu) - kiitos Pentti Pieski!

Pieskin esityksen näette Jäsensivuilta > Marttailtojen materiaaleja. 

>> Lue lisää yhdistyksemme aiemmasta toiminnasta

Korjausneuvontaa ikäihmisten koteihin

Kun ikääntyy, niin koti saattaa tarvita pieniä tai isompia muutostöitä, joiden avulla kotona asuminen onnistuu turvallisesti pitkään. 

Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojat avustavat yli 65-vuotiaiden asunnossa tarvittavien muutostöiden kartoittamisessa, suunnittelussa ja korjausavustusten hakemisessa. Tarvittaessa korjausneuvojat auttavat myös muutostyöt suorittavan urakoitsijan etsimisessä. Korjausneuvonta on maksutonta, remonttikulut asiakas maksaa itse. 

Lue lisää täältä.